Jännää – koulu alkoi taas

Jännää – koulu alkoi taas

Elokuun aurinko porottaa koulun asfalttipihalle. Pihassa odottaa hikinen ekaluokkalainen, joka itselleen vieraaseen isottelevaan ja uhittelevaan tyyliin valittaa janoaan, jaksamattomuuttaan ja painavaa reppuaan. Hetken päästä reppu lentää ehkä hiukan draaman elkein maahan. Kotona koneen äärellä kuulokkeiden takaa tiuskahtelee teini, jonka eilinen hyväntuulisuus on taas muisto vain. Työpäivän hyvä flow antaa tilaa ärtymykselle. Päätäkin vähän särkee.

Syksyn ja koulun alku on useimmille kiva juttu, mutta kuten muutokset yleensä, se ottaa helposti myös vähän voimille. Kesälomalla on saanut ottaa rennosti ja perheillä on ollut yhteistä aikaa; jaettuja hetkiä ja kokemuksia. Syksyn tullen kaikki muuttuu. Perheenjäsenet erkaantuvat omille teilleen. Kaikkien päivään mahtuu monenlaisia tilanteita ja kohtaamisia; onnistumisia ja epäonnistumisia, joita pikkukoululainenkin saa kohdata paljolti omassa varassaan.

Koulu on monella tapaa paljon vaativampi ympäristö kuin vaikkapa vielä päiväkoti. Jo pelkästään sosiaalisena ympäristönä se on suuri ja kätkee sisäänsä vertailukulttuurin. Vertailua tapahtuu koulussa luonnollisesti osaamisen ja taitojen suhteen, mutta oppilaiden kesken vertaillaan monia muitakin asioita. Kysymys hyväksytyksi tulemisesta ja omasta asemasta ryhmässä on vahvasti läsnä. Lapselta odotetaan myös kasvavasti keskittymiskykyä, vastuuta ja itsenäisyyttä. Lapsi on koulussa siis monenlaisten opillisten mutta myös sosiaalisten ja emotionaalisten haasteiden keskellä.

Siksi olisikin tärkeää, että kotona vanhemmat jaksaisivat omien paineiden ja kiireisenkin arjen keskellä olla lapsilleen riittävästi läsnä ja osoittaa kiinnostusta, lämpöä, hyväksyntää ja arvostusta. Tähän liittyy keskeisesti myös aikuisen kyky rauhoittaa itsensä silloin, kun omat tunteet meinaavat ottaa ylivallan.

Joillekin lapsille koulu tai ylipäänsä elämä on haastavampaa kuin toisille. Silloin saatetaan tarvita koulupsykologin apua. Vaikka koulupsykologin luo päädytään yleensä jonkun huolen tai ongelman seurauksena, pyrkii psykologi aina näkemään myös huolien taakse, ja kohtaamaan jokaisen lapsen tai nuoren omana erityisenä itsenään ja arvostaen. On esimerkiksi tilanteita, että sekä opettaja että vanhemmat katsovat lasta tai nuorta oman uupumuksen ja huolen sumentamien silmien läpi. Silloin psykologilla voi olla äärimmäisen tärkeä rooli nähdä – ja myös nostaa esiin – kaikki ne vahvuudet, joita lapsesta tai nuoresta löytyy. Tämä voi olla hyvin voimaannuttavaa lapselle/nuorelle itselleen ja se voi parhaassa tapauksessa avata myös muiden silmät näkemään lapsessa olevan hyvän.

Kirjoittaja on Poijun psykologi Anna-Maija Kuistio.


Oppilaitoksen psykologi työskentelee osana verkostoa

Oppilaitoksen psykologi työskentelee osana verkostoa

Oppilaitoksen psykologi työskentelee osana verkostoa

“Opettajan arjessa tulee tilanteita, ettei vaan repeä kaikkeen. Joskus on ollut tilanteita, että nuori on selvästi itkuinen, mutta hän ei ole halunnut asiaa avata enempää. Silloin on helpottanut molempien oloa, kun on saatu psykologiaika varattua.”

Lue  lisää opintopsykologin työstä

Lue lisää


Psykologin kokemuksia lasten ja nuorten parista

Psykologi pelien ihmemaassa

Jos lapset ovat liikaa peleissä ja mediassa ym., on koko perheellä usein miettimisen paikka sen suhteen, mitä perheessä voitaisiin tehdä yhdessä ja mitä nettiperhe-elämän tilalle voisi rakentaa. Pelit, some ym. koukuttavat myös meitä aikuisia.

Some, pelit, you tube jne. aiheuttavat vanhemmille usein kinkkisiä kasvatuksellisia kysymyksiä.

Lue lisää psykologin seikkailusta pelien ihmemaassa.

Lue lisää


Psykologin kokemuksia lasten ja nuorten parista

Psykologin tarinoita lasten ja nuorten parista

Erään ihanan lapsen repimä viherkasvi alussa, epätoivossa, kun pelotti. Harjanisku ensimmäisellä kotikäynnillä lapselta, jonka kanssa meille tuli tosi tärkeä suhde. Hylätyksi itsensä kokevan lapsen raivo ja mustelmat ja raapimajäljet käsissäni kun hän suuttui minulle. Toisillemme kirjoitetut kirjeet, joista avautui yhteys silloin, kun puhumaan ei pystynyt.

Lue lisää Raunin psykologityön kokemuksista

Lue lisää


4 tekijää, jotka on hyvä huomioida motivaatiojohtamisessa

4 tekijää, jotka on hyvä huomioida motivaatiojohtamisessa

Kuinka motivoida ihmisiä? Miten johtaa työntekijöiden motivaatiota? Vai voiko toisen ihmisen motivaatioon edes vaikuttaa? 

Saadaksemme vastauksia näihin kysymyksiin, meidän tulee ensin ymmärtää, mistä tekijöistä ihmisen motivaatio koostuu ja mikä meitä ihmisiä ylipäänsä liikuttaa - niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. Motivaatiosta puhuttaessa esiin nousee melkein poikkeuksetta ensimmäisenä 1950-luvulla kehitetty Maslowin tarvehierarkia, joka jaottelee ihmisen motivaatiota ja luontaisia motivaattoreita viidelle tasolle:

  1. Fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma)
  2. Turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta)
  3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)
  4. Arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta).
  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa)

Teoria antaa hyvän yleiskatsauksen ihmisen motivaatioon, mutta kyseinen teoria tuskin ratkaisee yhdenkään johtajan tai esimiehen haasteita motivaation johtamisen suhteen. Onkin syytä sukeltaa teoriasta kohti konkretiaa.

Lue lisää!

Lue lisää


Saavatko koululaiset riittävää mielenterveyden hoitoa?

Saavatko koululaiset riittävää mielenterveyden hoitoa?

Kouluterveydenhuoltoon ehdotettiin jo 70-luvulla psykologien määräksi 500:aa psykologia ja on sanomattakin selvää, että nykyinen tarve olisi varmasti huomattavasti suurempi. Koulupsykologeja arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 300.

Vuonna 2014 eduskunta asetti pakolliseksi oppilas- ja opiskelijahuollon lailla koulupsykologipalveluiden tarjoamisen. Tämäkään asetus ei ole ratkaissut tilannetta, sillä alle puolessa ammatillisista oppilaitoksista toimii psykologi. Aiheesta käytiin myös keskustelua eduskunnassa. Päävastuu ongelmista jätetään kunnille ja todellisia muutoksia odotetaan vasta SOTE uudistuksen myötä.

Lue lisää


Koulupsykologi on koko kouluyhteisön asiantuntija

Koulupsykologi on koko kouluyhteisön asiantuntija

Psykologi on käyttäytymisen, ajattelun ja tunne-elämän asiantuntija, joka tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden saada apua helposti lähipalveluna. Psykologin asiantuntijuutta hyödynnetään oppilaitostyössä laajasti. Koulupsykologin työ mielletään usein yksilökohtaiseksi opiskeluhuoltotyöksi, kuten tukikeskusteluiksi kriisitilanteissa tai tutkimuskäynneiksi oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa.

Lue lisää


Muutoksista aiheutuvalla työstressillä on korkea hinta

Muutoksista aiheutuvalla työstressillä on korkea hinta

Organisaatiomuutoksilla tavoitellaan monesti parempaa tuottavuutta, tehokkuutta, tarkoituksenmukaisuutta tai hyvinvointia. Muutos on kuitenkin aina yksilön näkökulmasta jossain määrin stressaava asia, jonka stressaavuus riippuu siitä, miten isona henkilö muutoksen kokee, miten paljon hän kokee voivansa muutokseen vaikuttaa, ja miten paljon muiden ihmisten tukea muutoksen käsittelyyn on tarjolla. Etenkin isommat organisaatiomuutokset aiheuttavat lähes aina jonkinlaisia työperäisiä stressireaktioita, jotka myös aiheuttavat organisaatioille kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen ja heikentyneen työtehon myötä.

Lue lisää