Jännää – koulu alkoi taas

Jännää – koulu alkoi taas

Elokuun aurinko porottaa koulun asfalttipihalle. Pihassa odottaa hikinen ekaluokkalainen, joka itselleen vieraaseen isottelevaan ja uhittelevaan tyyliin valittaa janoaan, jaksamattomuuttaan ja painavaa reppuaan. Hetken päästä reppu lentää ehkä hiukan draaman elkein maahan. Kotona koneen äärellä kuulokkeiden takaa tiuskahtelee teini, jonka eilinen hyväntuulisuus on taas muisto vain. Työpäivän hyvä flow antaa tilaa ärtymykselle. Päätäkin vähän särkee.

Syksyn ja koulun alku on useimmille kiva juttu, mutta kuten muutokset yleensä, se ottaa helposti myös vähän voimille. Kesälomalla on saanut ottaa rennosti ja perheillä on ollut yhteistä aikaa; jaettuja hetkiä ja kokemuksia. Syksyn tullen kaikki muuttuu. Perheenjäsenet erkaantuvat omille teilleen. Kaikkien päivään mahtuu monenlaisia tilanteita ja kohtaamisia; onnistumisia ja epäonnistumisia, joita pikkukoululainenkin saa kohdata paljolti omassa varassaan.

Koulu on monella tapaa paljon vaativampi ympäristö kuin vaikkapa vielä päiväkoti. Jo pelkästään sosiaalisena ympäristönä se on suuri ja kätkee sisäänsä vertailukulttuurin. Vertailua tapahtuu koulussa luonnollisesti osaamisen ja taitojen suhteen, mutta oppilaiden kesken vertaillaan monia muitakin asioita. Kysymys hyväksytyksi tulemisesta ja omasta asemasta ryhmässä on vahvasti läsnä. Lapselta odotetaan myös kasvavasti keskittymiskykyä, vastuuta ja itsenäisyyttä. Lapsi on koulussa siis monenlaisten opillisten mutta myös sosiaalisten ja emotionaalisten haasteiden keskellä.

Siksi olisikin tärkeää, että kotona vanhemmat jaksaisivat omien paineiden ja kiireisenkin arjen keskellä olla lapsilleen riittävästi läsnä ja osoittaa kiinnostusta, lämpöä, hyväksyntää ja arvostusta. Tähän liittyy keskeisesti myös aikuisen kyky rauhoittaa itsensä silloin, kun omat tunteet meinaavat ottaa ylivallan.

Joillekin lapsille koulu tai ylipäänsä elämä on haastavampaa kuin toisille. Silloin saatetaan tarvita koulupsykologin apua. Vaikka koulupsykologin luo päädytään yleensä jonkun huolen tai ongelman seurauksena, pyrkii psykologi aina näkemään myös huolien taakse, ja kohtaamaan jokaisen lapsen tai nuoren omana erityisenä itsenään ja arvostaen. On esimerkiksi tilanteita, että sekä opettaja että vanhemmat katsovat lasta tai nuorta oman uupumuksen ja huolen sumentamien silmien läpi. Silloin psykologilla voi olla äärimmäisen tärkeä rooli nähdä – ja myös nostaa esiin – kaikki ne vahvuudet, joita lapsesta tai nuoresta löytyy. Tämä voi olla hyvin voimaannuttavaa lapselle/nuorelle itselleen ja se voi parhaassa tapauksessa avata myös muiden silmät näkemään lapsessa olevan hyvän.

Kirjoittaja on Poijun psykologi Anna-Maija Kuistio.


Ettei loma menisi ihan metsään – vai menisikö sittenkin?

Kuva metsästä

Ettei loma menisi ihan metsään – vai menisikö sittenkin?

”Ei enää duunii, painan puita uuniin, syvemmälle skutsiin meen…”, raikuu JVG:n tarttuva riimittely radiossa tämän tästä. Tuntuu kuin se soisi sitä useammin mitä lähemmäksi kesälomaa käydään. Biisissä kuljetaan kauemmaksi kotoa, vaihdetaan maisemaa, ollaan vähän eksyksissä. Ja totta puhuen, noihin sanoihin kiteytyy paljon hyvän loman prinsiippejä.

Nykypäivän työelämä on usein hektistä. Tulosta mitataan suoritteissa, määrissä ja tehokkuudessa. Työtehtävät keskeytyvät toistuvasti meilien, viestien ja somen loputtomassa virrassa. Tämä yhdistettynä siihen, että suurin osa tämän päivän työstä on ns. tietotyötä, asettaa aivot aikamoiselle koetukselle. Ihmekös tuo, että moni tunnistaa itsessään loman tarpeen muistin pätkimisenä, keskittymisvaikeuksina, ärtyisyytenä tai yksinkertaisesti vain totaalisena väsymyksenä.

Mutta sitten loma, kauan odotettu loma! Lomaan latautuu paljon tunteita ja toiveita – ikävä kyllä usein myös paineita pitkän ”pitäisi” -listan muodossa. Vaikka oikeastaan lomalla pitäisi nimenomaan päästä eroon koko ”pitäisi” -ajattelutavasta. Sen voisi vaikka ennen lomalle lähtöään lukita mielikuvaharjoituksen omaisesti visusti työpaikan lukolliseen kaappiin. Saman lukon taakse voisi jättää paljon muutakin. Loman hyvää tekevät vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän lomatekeminen, -oleminen ja -ajatteleminen poikkeaa työarjesta.

Koska mieli on hyvin sidottu paikkaan, reitteihin ja jopa yksinkertaisiin liikeratoihin, lomamoodiin siirtymisessä auttaa maiseman vaihdos. Kun lomapäivän voi aloittaa jotenkin muuten kuin kävelemällä sitä joka-aamuista reittiä sille tuttuakin tutummalle kahvinkeittimelle, mieli ja keho virittäytyvät kuin automaattisesti eri taajuudelle. Uusi ympäristö aktivoi aivoja hyvällä tavalla. Jos jostain syystä et voi vaihtaa maisemaa, tee asiat ainakin arkikaavasta poikkeavalla tavalla.

Lomalla on hyvä nukkua paljon ja muutenkin levätä ja ottaa rennosti. Lomalla joutilaisuus, kiireettömyys, toimettomuus ja jopa laiskuus ovat sallittuja ja suorastaan suotavia. Kuitenkin myös kaikenlainen puuhastelu, ruumiillinen työ, mekaaniset ja simppelit tehtävät rentouttavat. Yksinkertaisen askareen parissa keho rentoutuu ja hengitys hidastuu. Rentoutunut keho viestii aivoille, ettei ole havaittavissa mitään uhkaa, ja näin avautuu mahdollisuus uusille ajatuksille ja luovuudelle.

Niin, siitä skutsiin menemisestä. Metsällä on jo itsessään ihmeellinen, rauhoittava vaikutus ihmiseen. Se ruokkii kaikkia aistejamme, vahvistaa kokonaisvaltaista läsnäoloamme ja luontoyhteyttämme. Se on paluu juurillemme, ihmislajin alkuperäiseen ympäristöön. Metsän meditatiivista vaikutusta voit lisätä helpoilla keskittymisharjoituksilla. Voit aluksi keskittää huomiosi esim. omaan askellukseesi. Kävele vähän aikaa korostetun hitaasti. Tunnustele maata jalkojesi alla. Tunne, miten jalka tavoittaa maan ensin kantapohjasta, rullaten sitten hitaasti varpaita kohti. Rasahtiko allasi käpy tai astuitko kosteaan sammalikkoon? Pysähdy hetkeksi. Laita silmät kiinni. Hengitä rauhallisesti. Kuuntele tarkasti: montako linnunlaulua pystyt erottamaan? Samaan tapaan voit herkistää kaikkia aistejasi. Virkistyt takuulla.

Tärkein ohje hyvään lomaan on kuitenkin itsensä kuuntelu; se että viettää lomansa juuri niin kuin itse haluaa, tehden itselle mieluisia asioita ja viettämällä aikaa itselle rakkaiden ihmisten kanssa. Tai jos tykkää vetäytyä yksin skutsiin, niin hyvä niin. Ihanaa, rentouttavaa ja virkistävää lomaa kaikille!

Kirjoittaja on Poijun psykologi Anna-Maija Kuistio.


Psykologipalvelu Poiju ja Noste Hyvinvointipalvelut yhteistyöhön

Poijun ja Master Suomen logo

Psykologipalvelu Poiju ja Noste Hyvinvointipalvelut yhteistyöhön

Psykologipalveluiden tuottamiseen erikoistunut Psykologipalvelu Poiju ja työhyvinvointipalveluihin keskittyvä Noste Hyvinvointipalvelut käynnistävät yhteistyön työhyvinvointipalveluiden tarjoamisessa. Psykologipalvelu Poiju tulee jatkossa toimimaan Noste Hyvinvointipalveluiden kumppanina psyykkiseen työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Lue Lisää

Lue lisää