Saavatko koululaiset riittävää mielenterveyden hoitoa?

Saavatko koululaiset riittävää mielenterveyden hoitoa?

Kouluterveydenhuoltoon ehdotettiin jo 70-luvulla psykologien määräksi 500:aa psykologia ja on sanomattakin selvää, että nykyinen tarve olisi varmasti huomattavasti suurempi. Koulupsykologeja arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 300.

Vuonna 2014 eduskunta asetti pakolliseksi oppilas- ja opiskelijahuollon lailla koulupsykologipalveluiden tarjoamisen. Tämäkään asetus ei ole ratkaissut tilannetta, sillä alle puolessa ammatillisista oppilaitoksista toimii psykologi. Aiheesta käytiin myös keskustelua eduskunnassa. Päävastuu ongelmista jätetään kunnille ja todellisia muutoksia odotetaan vasta SOTE uudistuksen myötä.

Suomessa on nykyisin yhteensä vain 4500 psykologia eikä määrä ole kokonaisuudessaan kasvanut viimeiseen kymmeneen vuoteen. TE-keskuksen barometri osoittaa selkeästi, että psykologeista on pulaa. Kasvukeskukset onnistuvat vielä houkuttelemaan psykologeja riittävästi, mutta monet paikkakunnat kamppailevat haasteen edessä. https://www.ammattibarometri.fi

Suomen kartta psykologien tarpeesta

”Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen” sekä ”Hyvinvointi ja terveys” ovat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman pari keskeistä kärkihanketta. Hankkeiden keskiössä on palveluiden digitalisointi ja tavoitteena on suotuisa vaikutus sekä palveluiden tuottavuuteen että saatavuuteen.

Digitaalisia palveluita lukuun ottamatta hallitus tai virkamiehet eivät ole pystyneet tarjoamaan ainuttakaan vakavasti otettavaa vaihtoehtoa terveydenhuollon tuottavuusloikan saavuttamiseksi. Onneksi hienoja esimerkkejä digitalisaatiosta on jo olemassa. Esimerkiksi verkkoterapiaa tarjotaan jo useissa kunnissa ja tuloksiakin on pystytty osoittamaan. http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2011/7/duo99452

Näyttää kuitenkin siltä, että digitalisaatiossa ennaltaehkäisevä työ on jäänyt sairauden hoitamisen jalkoihin. Edelleen on vain harvoja kuntia ja työnantajia, jotka tarjoavat tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluita digitaalisia kanavia hyödyntäen. Onneksi tulevaisuus näyttää valoisammalta päivä päivältä. Suurimmat odotukseni kohdistuvatkin siihen, että yksityinen sektori voi tulevaisuudessa yhä vahvemmin auttaa julkisen sektorin vajeen paikkaamisessa. Toivon myös, että uudet palvelumuodot, kuten Psykoterapiakeskus Vastaamo (https://vastaamo.fi) ja Psykologipalvelu Poiju (http://www.psykologipalvelupoiju.fi), parantavat laadukkaiden digitaalisten palveluiden tuottavuutta ja saatavuutta.

Kirjoittaja Mika Teikari. mika.teikari@successclinic.fi 040 521 3789

Mika Teikari on perustanut 10 vuotta sitten Success Clinicin, joka on nyt Suomen johtava lääkealan markkinatutkimustoimisto. Viimeiset vuodet Success Clinic on ollut vahvasti mukana kaupallistamassa terveydenhuollon rekistereitä Suomessa ja Pohjoismaissa sekä laajentanut onnistuneesti konserniaan useille aloille poliittisesta vaikuttamisesta, pankki- ja autoalaan. Success Clinic onkin nykyisin yksi Suomen nopeimmin kasvavista ja kansainvälistyvistä markkinatutkimuskonserneista. Mika Teikari on ollut perustamassa uransa aikana viittä yritystä ja istuu kuuden eri yrityksen hallituksessa sekä tekee tiivistä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa Suomen viennin ja työllisyyden kehittämiseksi.